Kesäkuun tapahtumia

Kesäkuun alulla oli Muhoksen ja Limingan ryhmänäyttelyt.
Muhoksella keli oli ok ja alustana nurmi. Femma liikkui tälle kertaa ihan ok, mutta tulokseksi ERI ilman sa:ta. Tässä vaiheessa löin jo vähän hanskoja tiskiin sertien metsästyksen suhteen koska seuraavaksi päiväksi Liminkaan oli luvattu kovaa tuulta ja sadetta.

Liminkaan osallistuttinkin lähinnä siksi että myös Yoda oli ilmoitettu käyttöluokkaan.
Femma ei tuulessa ja sateessa mennyt ravi askeltakaan ja sai EVA:n. Yoda sijottui paras narttu kakkoseksi.

Femma kävi myös toukokuussa Hyrynsalmen näyttelyssä jossa pohjana oli sora, keli tuulinen ja sateinen. Liikkumisesta ei tullut siellä mitään ja EH:oo napsahti. Liikeongelmien takia jäi myös toukokuun alussa Piteån näyttelyssä SA saamatta. Tästä syystä päätin että Femma ei enään osallistu ulkonäyttelyihin.

Nose pääsi Bodenin 76-raveihin matkaan mailin monteen. Valitettavasti pojalla ei ollut vieläkään kaikki kunnossa ja kuskin piti ajaa viimeiset 500m kieli keskellä suuta. Viimeiset rahat ja tulokseksi 15,9maly joka on monten maililta uusi ennätys.
Olisin ollut muutoin ihan tyytyväinen reissuun mutta seuraavan viikon klinikkareissu vahvisti sen mitä pelkäsinkin --> etujalan hankoside oli jälleen reagoinut. Siinä meni se kesä, tämä kausi ja mahdollisesti koko ura ravurina.

Nose matkasi Keminmaahan laitumelle kuukaudeksi, jonka jälkee jalka ultrataan uudelleen ja päätetään mitä tehdään.

Juhannuksena Femma ja Yoda oli ilmoitettu juhannus raceen eli ratakisoihin Virpiniemeen.
Lähtöarvonnat ei oikeen tyttöjä suosineet koska molempien lähdöissä oli yhdet "ylikylä" koirat.
Alkuerien jälkeen olin hyvin tyytyväinen koska Femma paransi ennätystään  26,16s -> 24,84s, eikä epäröinnyt yhtään vaikka väliä johtavaan koiraan oli reilusti. Femma siis kolmesta koirasta kakkosena maaliin. Yoda seuraili omassa lähdössään myös toisena maaliin ajalla 25,68s.
Alkuerin jälkeen Femma olisi ollut viides kokonaiskisassa, mutta kuinka ollakkaan finaalissa päätti keskeyttää viimeisessä kurviss,a kun ensimmäisenä juosseeseen koiraan oli taas sama välimatka.
Yoda sai finaalissa ajakseen 25,47s. ja toisena maaliin. Kokonaiskissassa se ei riittänyt kuitenkaan palkinnoille.

Launtaina Rovaniemen juhannusnäyttelyihin olin ilmoittanut Femman, paljon ennen kun tiesin että se ei kulje sepelillä/tuulessa/sateessa tms. Jätin itse koko näyttelyn väliin mutta Hanna kaappasi Femman mukaansa ja vei kehään.
Keli suosi ja aurinko paistoi.. hämmentyneenä luin lueskelin viestiä missä luki "Silvano ROP, Femma VSP".

Kaippa tuota pitää vielä ilmotella sen yhen sertin verran johonkin näyttelyyn.

Loppuun vielä muutama kuva näyttelytreeneistä.

Caino 4,5kk ekaa kertaa näyttelyhihnassa.

Samanikäinen Tito joka on löytänyt uuden kodin Rovaniemeltä :)

Nosella vastustaminen jatkuu...

Hevosen kanssa sama vanha vastustaminen ei ota laantuakseen.

Lyhykäisyydessään reilu vuosi on kulut kutakuinkin  näin:
- 2 huonoa starttia -> kuivuminen -> kusilukko -> virtsakivet tms. -> pitkä c-vitsku/salmiakkikuuri, myös veriarvoissa oli raudan osalta sanomista.
- Rautakuurin ja kusilukon aukeamisen jälkeen 2 upeaa voittoa!!
- Väliin yksi epäonnistunut startti ja yksi kolmonen lounareista, missä oli ihan hyvä.
- SM-monten karsinta -> kolarointi -> laukka -> useampaan otteeseen jalan ultrausta, kunnes mustelma diagnoosi muuttuikin hankosidevammaksi.
- Kesä laitumella, mihin kultapallo piti loimittaa koko kesäkuu kun satoi ja oli kylmää. Lisäksi suuret määrät taisteluita että saatiin polle veteen, uimisen kanssa ei ongelmaa.
- Loppukesä taisteltiin ötököiden kanssa, lopulta otettiin poika etuajassa laitumelta pois kun oli myrkyistä huolimatta niin syöty ja alkoi laihtumaan.

- Syksy sitten juupas jaapasteltiin, uskaltaako reenata vaiko eikö. Myös takajalkaa piikiteltiin kun se oli taivutuksessa paljon kipeämpi kuin se rikki mennyt ristikkäinen etunen.
- Lopulta saatiin reenilupa jalkaa seuraten..
- Joulukuussa eka startti sitten toukokuun. Mailin matka, takarivi ja hokit.. eipä jäänyt kerrottavaa.
- Jatkettiin hiitin ajoa hetki.. siinä samalla huomasinkin Nosen siristelevän silmäänsä -> tippaa silmään sata krt päivässä.

Yksi startti kerettiin ajaa lisää, ennen kuin siirryttiin hoitamaan silmän uveiittiä kovemmilla aineilla (lue: pidemmän varoajan aineilla). Startissa oli hyvä neljäs. vähän pussissakin loppusuoralla.
Kokonaisuudessaan silmää hoidettiin kuukausi, kolmella eri aineella. Kortisoni oli ainut mikä auttoi ja sitä tuli laittaa aluksi parin tunnin välein. Kauhean kätevää kun ei satu olemaan talli pihapiirissä ja töissäkin tarvi käydä. Onneksi tallikaverit auttoivat ja saatiin pojan silmä kuntoon! :)
- Huhtikuussa päästiin varoaikojen jälkeen taas starttaamaan. Bodenin epäonnistumista en laittanut hepon piikkiin koska hevosta lämpättiin ehkä liikaakin ja lähtö uusittiin 5krt.
Seuraava startti Tornion montessa. Lämmitettiin kärryistä ja ravi kävi uudella kengityksellä.. Vaan ei käynyt enään ilman kärryjä. Heti alkuun laukka kun joutui vetämään liinat kiinni, kun 20metriä edeltä lähtevä hevonen lähtikin lähes kävelyä. Siinä rytäkässä lähti myös etukenkä ja puoli kaviota. Kurveissa takapään ravi oli täysin hukassa. Tilattiin startin jälkeen kengittäjä taikomaan meille etukavio ja takapään kengitys muutettiin raskaammaksi.


- Seuraava startti olikin sitten välistartti Rovaniemellä. Avoimessa paineltiin 10,5 avaus ja Nose jäi arvaamattakin viimeiseen pariin sisälle. Kierroksen jälkeen ruuna löi kuitenkin hanskat täysin tiskiin ja pysähtyi kuin seinään. Palauttelussa puhalsi pinnallisesti ja syke ei ottanut tallissakaan millään laskeakseen. -> Seuraavalla viikolla klinikalle, tähystettiin keuhkot -> ei syytä -> tulehdusarvoissa -> ei sanomista. Hemoglobiini sen sijaan oli 181, eli korkeahko. Myöhemmin viikolla otettiin myös rasitushemoglobiini ja se oli 227. Eli paksut veret/ylikunto oli yksi mahdollisuus pysähtymiseen, mutta eläinlääkärin mielestä kunnon kipupiikki yleensä aiheuttaa tuollaisen totaalisen pysähtymisen ja siihen syynä yleensä virtsakivet tai mahahaava.

Siitäpä alkoikin pähkäily, missä vika. Samaan syssyyn Nose rokotettiin kun tulehdusarvoissa ei ollut sanomista.
Seuraavalla kahdella kerralla kun aloin poikaa valjastamaan, se selvästi jännitti ajoa. Tärisi ja mälkytti suullaan hermostuneesti, aivan kun pelkäisi kipua.
Yhtenä syynä ruunan paksuverisyyteen oli varmasti kuivuminen, koska se on meillä ollessaan juonut todella huonosti. On kokeiltu suolat, elektrolyytit, omenamehut, melassit tms. Nykyään se osaa jo juoda melassia mutta määrällisesti se ei silti juo juuri enempää.
Kyselin ihmisiltä mistä tuollainen juomattomuus voi johtua ja aika useasta lähteestä sain kuulla että hevoset joilla on mahassa vikaa ovat oireilleet juomattomuudella.
Luonteeltaahan tai pitäisikö sanoa hermoiltaan, Nose on täydellinen saamaan mahahaavan, se stressaa uusia tilanteita. On stressimahainen ja kovemman ajon jälkeen pukkaa aina taatusti löysää ulostetta.
Silmä takia tehdyillä klinikkareissuilla myös saattoi ripuloida klinikalle valehtelematta 20krt puolen tunnin aikana.
Nosen startin jälkeinen käytös alkoi vahvistaa epäilyni mahan/suoliston ongelmista. Nosesta tuli hoitaessa tavallista kärtyisämpi. Se on aina esittänyt potkivansa tai purevansa jos esimerkiksi kipeitä lihaksia on hierottu, mutta vain esittänyt. Nyt kun hieroskelin läpi ja erehdyin koskemaan mahaan oikealta puolelta, sai seinä kunnolla osumaa takakaviosta.
Tämän jälkeen soittelin taas lekurin mielipidettä ja koska mahan haavaumat ovat niin yleisiä, ei hänkään pitänyt ajatusta outona.

Pitkän paastoajan takia en halunnut alkaa mahaa tähystämään, vaan päätettiin lääkärin kanssa että aletaan hoitamaan oireiden mukaan, koska siitä ei mitään haittaakaan ole.
Aluksi sai vain mahan limakalvoja suojaavaa ainetta antepsinia ja viikko siitä omepratsolia joka puolestaan vaikuttaa mahahappoihin -> haavaumat pääsevät nopeammin parantumaan.
Lisäksi muutin hieman ruokavaliota asteittain ja lisäsin mahan ja suoliston hyvinvointia edistäviä valmisteita ruokintaa. Myös muun stressin olen pyrkinyt vähentämään ja ajellutkin vain pääasiassa kävelyä tai lyhyitä lenkkejä.
Nyt 2,5vk startista Nose on alkanut pirstymään ja pariin iltaan ei ole enään kärtynnyt mahastaan.
Pitää toivoa että nyt syy löytyi ja hoito tepsii...
Juomisen suhteen ei ole taphtunut vielä muutosta, mutta aika näyttää.

Kerrottakoon vielä sellaisia mukavia uutisia että meidän talliin syntyi vanhalle taistelukaverille "Saagalle" (Goldberry Broline) tammavarsa Archduke kempistä :)

Kuvassa "Taiga" on vuorokauden ikäinen. Pitäisi ottaa uusia kuvia kun kehittyy silmissä :)

Femma on ultrattu tiineeksi

Femman ultrassa näkyi 3+ pentua :)

Olin melko varma tiineydestä jo ennen ultraa koska Femma on voinut pahoin viikon ajan.

Nyt voi alkaa oikeasti miettimään pentupaketin sisältöä jne.

Nose piipahti Oulussa startissa. Juoksunkulku ei suosinut ja startti meni lähinnä hiitistä ajamatta.
Jatketaan harjoituksia ja soppelin sarjan katselua :)

Nose palaa tauolta

Jossain mielenhäiriössä ilmoitin Nosen starttiin Ouluun. 7kk siinä meni jalkaa parannellessa, ennenkö uskalsi edes kilpailukutsuihin kurkistaa. Että jonkinmoinen etappi tämäkin..

Lopputuloshan voi olla mitä vaan. Vieläkään en tiedä pääseekö Nose talviradalla 24,0 kovempaa.
Mailikaan ei ehkä ole sen omin matka. Mutta yritetään mielummin nyt talvikeleillä kun kaveritkaan ei ehkä kymppiä kulje koko matkaa. Selailin vanhoja tuloksia ja yhden ainoan kerran Nose on voittanut mailin matkan ja siitäkin on neljä vuotta.
Paikkahan on tietty takarivissä kuinkas muutenkaan.. No, jostakin se on aloitettava, kuskin sanoja lainatakseni.
Suuria menestyspaineita ei siis ole ja täytyy sanoa että olen enemmän kuin tyytyväinen jos olisi rahoilla. Tyytyväinen täytyy myös olla jos selviää ehjin nahoin ja pysyy muiden mukana. Sen verran on tässä tervassa tarvottu viimeiset 7kk.

Tänään Noselta hoidettiin suu, se alkoi taas jättämään heinää ja ruokia syömättä.
Piikkejähän sieltä löytyi kovasti, vaikka viime keväänä viimeksi raspattiin.
Täytyy varmaan tulevaisuudessa tähystää suu tiuhemmin.

Ennen lauantaina koitostaa allekirjoittaneella on kuitenkin edessä vielä työrupeama ja seuraava vapaa onkin se ravipäivä.

Niisku etsii kotia

Peruutuksen vuoksi Niisku etsii vielä kotia.

Hetken luulin jo ettei oo mitään myytävää, kun kaveria ei löytynyt mistään.
Lopulta pengoin koko häkin ja löyty puruvuoren alta keskellä häkkiä.

Hevosrintamalla ei juuri tapahtu, jos sitä ei lasketa että hummat muistuttaa enempi ja vähempi pyöröpaalia.
Nose on liikuteltu aina kun kelit sallivat. Eilen satoi vettä ja paikat pehmeni sen verran että ajoin pitkän hölkkälenkin. Sen kyllä huomasi tänään aamulla sängystä noustessa, kun selkä ja habat oli niin tönkissä että hyvä kun ylös pääsi. Tänään tehtiin sitten kävelyreissu jos humma on yhtä tönkissä painamisen jälkeen.

Törmättiin muuten ekan kerran porohin, onneksi ne paineli semmosta kyytiä täysiä mettään ettei Nose oikeestaan tainut tajuta mitä ne oli.

Noselle treenilupa

Torstaina oli taas klinikkapäivä. Hankkari ultrattiin jälleen, edeltävästä kerrasta tuli kuukausi.

Eläinlääkärin ensireaktio "miten tämä on näin hyvä", todettiin parantuneen hyvin ja taetta siitä että tuleeko koskaan näyttämään "paremmalta" ei ole, joten treenilupa saatu, tietysti jalan ehdoilla edeten.

Muutaman hölkkälenkin olin ajanut jo ennen klinikkaa ja jalka ei reagoinut niihin.

Nose on saanut jonku virtapiikin ja se helläsuinen humma on kadonnut taas johonkin.
Ekoilla hölkillä oli niin paineissaan että persekkin lensi. Tottapa tuo taas tasaantuu kun saa kilometrejä alle.
Muutenkin Nose on piristynyt kummasti, kilpakunnossa ollessaan se ei ikinä ottanut juoksuaskeltakaan narusta käsin vaikka kuinka imutti. Nyt tulee juosten sisälle ja eläinlääkärin katsoessa liikkeitä hyvä että hyppysissä pysyi, edes nokkalenkin kanssa.
Liekkö syynä kuukauden syötetty nivelaine vai hankkarin parantuminen.
Nyt toivotaan että jalat pysyy kasassa ja päästään treenaamaan. Lähtökohdat on jalkoja lukuun ottamatta paremmat kuin keväällä, koska Nose syö kaiken mitä nokan eteen kantaa ja on oppinut juomaan sankosta juottamalla jopa melassia. Pissalukkoja ei olekkaan ollut hetkeen.
Meille tullessaanhan Nosella ei pissa kulkenut, se ei syönyt kauraa ennenkö suu huollettiin. Heinää söi huonosti ja joi todella huonosti, jonka vuoksi oli kuivunut.

Koska rakasta kuvia, loppuun vielä kuva minusta ja Nosesta elokuulta (jolloin se palasi laitsalta kuivahkona).

Kuvailua

27.9.2014 Rovaniemellä järjestettiin tamma- ja varsanäyttely. Olin paikalla kuvaamassa aurinkoisessa mutta kylmässä kelissä.
Linkki kuviin

Pitkäkarvaisia syyrilaisia odotellaan syntyväksi. Rebecca on astutettu Nelsonilla.

Ratatreenit ja Susun viimeinen matka

Keskiviikkona pakkasin itskut autoon ja ajelin Virpiniemen ratatreeneihin.

Ookka, Yoda ja Femma juoksi yhdessä 350m harjotuksena 20.9. kisoja varten.

Alunperin kisoihin oli tarkoitus ilmoittaa vaan Yoda, mutta koska itskulähtö ei olisi noussut pystyyn ilmotin koko köörin.

Treenit meni ihan hyvin, Femma paineli ulkokopista keulaan ja Ookka sinnitteli hetken kakkosena.
Yoda veteli taas "avaruuskaistoja" eli melko ulkona. Kiri kuitenkin lopussa selvästi Femman ohi.

Käsiajaksi tuli 32,28s.. Ookka hieman lannistui kun jäi viimeiseksi ja oli sairasloman jäljiltä muutenkin "ei niin tikissä", tuli kuitenkin maaliin asti.

Koivulan Heidi otti jälleen reeneissä upeita kuvia. Bonuksena saatiin vieläpä videointia jossa tytötkin vilahtavat.

Jäin reenien jälkeen Ouluun yöksi ja myöhään illalla tuli sitten ikävämpi puhelu kotoa.

"Susu" hamsteri, joka muutti Turun läheltä meille monen mutkan kautta, oli onnistunut karkaamaan häkistä ja löytyi meidän makkarista seisojan suussa käyneenä, eli elottomana :(

Harmittaa ihan vietävästi.. Tämä oli jo kolmas häkki missä Susu asui koska, aluksi se sai minun flunssan tai tuli pölyallegiseksi, joten vaihdoin sen toiseen häkkiin mihin laitoin kuivikkeeksi mörttiröpöä. Siitä dunasta se kuitenkin yritti syödä itsensä ulos, joten vaihdoin se akvaarioon missä on verkko päällä. Verkon päällä on aina ollut paino, mutta nyt se oli unohtunut :/ eli ei voi syyttää kuin itseään.

Juuri oli postikin tuonut 13kg paalin hamppukuiviketta tytölle ja kasan isompia juoksupyöriä.

Kotimatkalla pysähdyin Ii:ssä Femman kasvattajan luona katsomaan pentuja, jotka on Femman puolisisaruksia. Kaksi ihanaa harmaata poikaa etsii vielä kotia.

Kuvia pojista ja muista sukulaisista löytyy täältä.

Nose puolestaan tilasi itselleen kasan lisäravinteita, josko niistä olisi jokin apu nivelille ja hankkarin kuntoutumiseen. Aina voi kokeilla ja samalla hukata kasan euroja.

Itselle rahattomuudesta huolimatta on iskenyt kauhea hevoskuume. Onneksi on noita tallikavereita jotka välillä työlistää. 

Jonkun kerran olen päässyt ajamaan huippu mukavalla orhilla nimeltään Joint Oak ja veinpä sen starttiinkin viikko sitten Rovaniemellä.

Toinen puuhastelukaveri on 1,5v Little Matt, jota on nyt laitumen jälkeen opetettu ajolle.

Hirmu järkevä varsa ollut ainakin tähän asti, tuntuu että oma 8-vuotias tolloilee paljon enemmän.
mm. eilen kävelylenkillä peruutti ojaan kun vastaan tuli russi, jolla perässään koppakärryt ja OMG kaksi kuskia.. eikä se vielä mitään muttako se poni pysähtyi nosben eteen töllöttään, se jos jokin oli liikaa mamman uljaalle "sotaratsulle".

Ja joo sotaratsu on ironiaa.. monesti miettinyt miten olisi käynyt sodassa jos ois ollut tuommonen kuvan kaunis lämppäri, joka pelkää omaa varjoaankin. Että kaikki kunnia suomenhevosille vaikka noin muuten ei se mun juttu olekkaan.

Nosen loman loppu.

Nose alkoi pikkuhiljaa riutua laitsalla, vaikka hevosia on kokoajan sinne lisäruokittukkin.
Kun kyljet alkoi paistamaan tein päätöksen tuoda Nosen talliin. Kaiken lisäksi ilma viileni, ukkosta ja sadetta luvassa.. Nyt pitää hommata hoitaja kunkkareiden ajaksi, mutta silti helpompi lähteä reissuun kun tietää että humma saa syödäkseen ja juodakseen.

Kesän taistelut veteen menosta oli sitten ajaneet jätkän siihen pisteeseen, että vinkkaankaan ei olis menty millään. Tallille kun päästiin, piti testata samaa pesukarsinaan.. *huoh* minne katosi minun helppo ruuna.
No, jospa tässä vielä päästään kavereiksi taas..

Eilen kävin ekan kevyen lenkin, kuva kertonee varmaan Nosen mielipiteen.

Ei se sentään koko matkaa näyttänyt tältä :D Piristyi kummasti vanhoilla tutuilla reiteillä.
Jalka on ulkoisesti näyttänyt hyvältä jo jonkin aikaa, eikä eilisen ajon jälkeen ollut sen kummenpi.
Laaseria on annettu taas päivittäin. Kohta tallille tarkastamaan vieläkö kaviot lämpeileen.
Eilen siis oli minun ja Nosen manikyyri/pedikyyri, mulle kynnet ja Noselle kaviot.. ja vieläpä ihan samasta firmasti ;)

Katrim

Kaviot oli laitumella ollessaan kuluneet varsinkin takaa melko olemattomiksi.

Eikä ne pari karkureissuakaan kavioita ainakaan kasvattaneet..
Jalka ultrataan toivon mukaan ensi viikolla. Sitten ollaan viisaampia miten edetään.

Kuvassa on muuten uuden värin saaneet customin steel classicit. Vielä teipit, niin on kuin uudet!

Seuraavana pakkaushommia ja huomenna kohti Poria!

KesäKesäKesä

Vielä nautitaan, kohta se on loppu.

Elokuulle onki hommattu tekemistä:

1-3.8. Kuninkuusravit Porissa, meidät löytää Kertovan kannatusjoukoista (SM-monte)

7.8. World Club Show, Helsingissä, elikkä järjestämässä ja Femma nuorten luokassa ja Yoda käyttöluokassa.
9.8. Maailman voittaja, kannatuksen vuoksi Femma ilmottu.
17.8. Umeån reissu, maastokisat.. mukaan Yoda ja Melli.
23.8. Mahdollisesti SM-maastot Mikkelissä (Yoda ja Melli).
30.8. Oulun jyrsijänäyttely

Juoksujen jälkeiset juoksut

5.7. Ookka ja Femma depytoivat juoksu-uransa.
Liisa ystävällisesti oli kuvannut itskulähdöt. Ookka kopista yksi, raidallisella manttelilla. Femma kopista kuusi, mustalla manttelilla.
Tässä
Ihan nappiin ei mennyt, Ookka avasi hyvin mutta kaverit paineli yksi toisensa jälkeen ohi. Femman mennessä ohi, Ookka löi hanskat tiskiin ja jäi seisoon kurviin (ei näy videolla). Femma pysytteli kavereiden matkassa, mutta alkoi himmailemaan loppusuoralla ja pääsi kyllä maaliin mutta kääntyi heti sen jälkeen takas, löytäen Ookan kurvista. Noh, sieltä ne tytöt sitten rintarinnan paineli väärään suuntaan "koko rahan edestä".
Femman ajaksi 26,16...

Yodan Derby alkuerä löytyy täältä, punainen mantteli ja koppi 2.
Finaali täältä, valkoinen mantteli ja koppi 2.

Alkuerissä taas paineli ulos ja kurvit veti melko ulkona. Noh, varma kolmonen vaikkei kärjen matkassa pysynytkään. Finaalissa ajaksi 31,43 ja matkana 350m.

Loppuun vielä koirien hellepäivän kuulumiset.

Nose jatkaa kesälomaansa. Kuntoutetaan edelleen uiden ja laserilla.

Nosben treffit lekurin kanssa ja hamstereita

Nosbe kävi mutkan mäntyvaarassa jalan ultrausta varten. Jalka siis edelleen turvottelee ja lämpeää.
Ultrassa näkyi sama kirjavuus mikä näkyi välillä ekassa ultrassakin. Todettiin sitten kuitenkin vian olevan hankositeessä. Lievä vamma joka oli lähtenyt "jo" paranemaan, iskusta melko varmasti tullut.
Laidunloma ja uittohommat siis jatkuvat.

Nosbe on nyt uinut 3kertaa. Ekalla kerralla meni n. 15min että saatiin se veteen, tokalla 30min ja kolmannella tunti :P Huoh.. eilen sitten käytiin vaan kahlailemassa. Jätkä oli erimieltä asiasta ja pari tuntia taisteltiin veteen menosta. Melko jäärä sanoisin, mutta niin on omistajakin!

Vedessä sitten ei ole enään mitään ongelmaa.

Nosen laidunkaverit Milla ja Vertti, eli paita ja peppu.
Vertti "suojelee" siskoaan Millaa kovasti muilta ruunilta :D
Nose uppoutuu välillä miettimään aikojaan orina ja kulkee nenä pystyssä elintään esitellen..

Pikkuhamsterit 3vk kävivät jaloittelemassa häkin ulkopuolella.

Meidän lyhytkarvaiset vaavit päättivätkin kasvattaa karvansa ja näyttääkin että joukossa on 3 pitkäkarvaista.

Jengille pitäis alkaa keksimään nimiä, vielä on jokunen vapaana.

Kaiken kaikkiaan tälläistä jengiä:

U. lk kyyhkynharmaa (pieni) VAPAA

U. pk musta VARATTU

U. lk musta VARATTU

N. pk kyyhkynharmaa JÄÄ KOTIIN

N. pk musta VARATTU

N. lk musta (korva merkitty, vähän pienempi kuin muut tytöt) VAPAA

N. lk musta VAPAA

N. lk musta VAPAA

lk=lyhytkarvainen pk=pitkäkarvainen

Femman koejuoksut, humma laitumelle ja pikkuhamstereita :)

1.6.2014 Meille syntyi eka syrkkipoikue.
 Kahden viikon iässä paljastui pesästä 5tyttöä ja 3poikaa. (tytöt 4mustaa,1kyyhkynharmaa ja pojat 1kyyhkynharmaa ja 2mustaa).

Varauksia otetaan vastaan :)

Tämä kyyhkisneito jää taatusti kotiin..

Korien kanssa lomailtiin Oulussa 6päivää.

Ookka ja Yoda nauttivat lämpimästä merestä. Femma ei jaksanut kauaa ja loppuajan sainki metsästää sitä rannan kaislikosta.

Lomalla Femma pääsi juoksemaan radalla molemmat ryhmät, ekassa ryhmässä oli jopa neljä koiraa, toisessa vain meidän tytöt.

Läpi meni, toisesta juoksusta saatiin ajaksi 24,8. Ookka tuli ihan Femman tuntumassa :)

Kilpakirjan kunniaksi Ookka ja Femma aloittivat juoksut, joten juhannuskisat jää väliin molemmilta.

Meidän suurin mutta hitain Yoda lähtee kuitenkin edustamaan perjantain juhannus raceen :)

Iso kiitos Heidille kuvista!

Nosben kanssa puolestaan päätettiin jäädä kunnolla tauolle.

Sen toukokuussa loukkaama etujalka kävi piikityksen jälkeen hyvänä, kunnes taas lämpes ja alkoi keräämään nestettä.

SM-monte haaveet saivat näin jäädä ja Nosbe lähti laitsalle.

Tänään Nose kävi ekaa kertaa uimassa veneen perässä. Hetki piti keskustella veteen menosta, mutta sen jälkeen sujui hienosti.

Toivotaan että laitsa ja vesiterapia saavat ihmeitä aikaan :)