maanantai 16. maaliskuuta 2015

Hyvät ja huonot uutiset

Aloitetaan nyt niistä huonoista.
Kolmisen viikkoa sitten pentujen isä sai lievän epileptisen kohtauksen. Verikokeet ja sydänultra eivät näyttäneet mitään normaalista poikkeavaa, joten suuri pelko epilepsiasta on.
Huomenna vielä Galan pää mangeettikuvataan kasvaimen varalta. Sen jälkeen se onkin aika joka näyttää onko lopulta kyse epilepsiasta vai jostain muusta. Epileptisiä kohtauksia kun voi aiheuttaa niin monet muutkin asiat, mutta koska rodulla epilepsiaa esiintyy ja jos syytä ei löydy, kohtauksia täytyy pitää epilepsiana.
Pari viikkoa tässä olen sulatellut asiaa ja päässyt jo pahimman järkytyksen ja pettymyksen sekaisten tunteiden ohi. Pennunvaraajia on tiedotettu asiasta ja suurin osa tietysti säikähti, eikä ole enään kiinnostunut pennuista.
Valitettava tosiasia vain on että koskaan et tiedä mitä saat. Jokaisessa sukutaulussa on varmasti jokin riski jossain ja joskus sairauksia vain putkahtaa, kenenkään tietämättä mistä.
Joka rodulla on omat ongelmansa ja italianvinttikoirissa on kyllä laajakirjo sairauksia, vaikkakin osaa sairauksista tiedetään olevan vain joillakin yksittäisillä tapauksilla, kuten esimerkiksi suomessa on alkanut pompsahtelemaan autoimmuunisairaita italiaanoja jokunen kappale.
Muita italiaanolla esiintyviä sairaksia on cda (eli karvat tippuu), patellaluksaatio eli polvien sijoiltaan meno, kaihi, glaukooma ja lasiaisen rappeuma. Jonkin verran tavataan myös sydänvikoja.
Kun noita sairauksia on tullut omillekkin koirille keräiltyä tarpeeksi, on rodunvaihto käynyt mielessä aika ajoin.
Loppujen lopuksi kun kuitenkin vertailee rotuja ja niiden sairauksia, on hankala löytää tervettä rotua. Ainakin italiaano terveenä tapauksena on pitkäikäinen kaveri, joilla ei esiinny hengitysongelmia, sen silmäluomia/puomuja/hengitysteitä ei tarvi kirurgisesti muokata. Se pystyy liikkumaan terveesti. Rotu ei ole täynnä autoimmuunisairaita koiria, epileptikoita tai muutoin hermostosairaita, lonkka/selkä/kyynärnivel sairaita koiria ei juurikaan tavata. Allergisia itskuja löytyy jossain määrin mutta ei huolestuttavan paljon.

Noh, se siitä pohdinnasta. Toivon todella että pennut elävä mahdollisimman pitkän ja terveen elämän hyvissä kodeissa.

Mukavampiin juttuihin.
Pennut täytti 6viikkoa ja saivat sirut niskaansa ja täten rekisteröinti saatiin loppuun.. Nyt ne voi löytää koiranetistäkin. http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=SPRINTHOLIC&R=200
Pennelit on käyneet jo monta kertaa ulkona ja autoajelulla.
Loppuun 6vk pönötykset jotka otettiin kalkkunaleikkeleen avulla.. sormet sai kyllä neulahampaista siinä ohessa.






Useampi pentu etsii nyt hyvää ja rakastavaa kotia, jossa ei niinkään olla kiinostuneita jalostuksesta.
Harrastaminen on aina plussa!


Videomatskua pupeloista löytyy täältä :)

2 kommenttia:

  1. Kovin pennut näyttävät ruskeilta kuvissa! Ovatko harmaita vielä vai ihan oikeasti ruskeita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne on kaikki harmaan eri sävysiä. Prima on puhdas harmaa. Täplällä ja Sanilla on ruskea vivahde, ovat aikuisena varmaan samanvärisiä kuin edesmennyt ossini. Ylladian obsession oikealta nimeltään, kuvia löytyy googlettamalla.

      Poista