Hamsujen kuvailua

Nemo on alkanut turkin kasvatukseen.

Skumppa puolestaan kasvatti tuuhean ja kiiltävän talvikarvan.. missä on nyt ne näyttelyt kun karva ois kunnossa.

Tuutikin viuhkat.

Vilijonkkis

Mymmeli joka odottaa vielä omaan kotiin lähtöä.

Femman suku

Yksi suuri syy miksi Femma meille muutti, oli sen suku.
Alunperin etsin ulkomailta narttua, sitä jalostuskelpoista yksilöä, mutta koska mielenkiintoiset yhdistelmät tuhottoman kaukana tai varauslistat pitkät kiinnostuin Miocaron pentueesta.
Mietin myös että jos tuon kaukaa kalliilla uuttaverta, tietämättä kuitenkaan todellisuudessa mitä sen pennun takana oikeasti on. Valitettava faktahan on että ulkomailla kaikki italiaanot ovat "terveitä" ja vielä normaalikokoisia multi championeja.
Kummasti sitten terveet koirat onki suomeen tuotaessa muuttaneet muotoaan, on todettu mm. kaihia, sydänsairauksia ja epilepsiaa.
Tästä syystä päädyin yhdistelmään jonka taustoja tunnen edes jonkin verran.
Femman isukki Filippo on ulkomaantuonti joten sen lähisukulaisia en ole päässyt livenä tapaamaan.
Filippon isä ja emä molemmat juoksevat kilpaa, joten voi ainakin toivoa että ne ovat tervepolvisia ja harva epileptikkokaan radalla juoksee, ainakaan sairastuttuaan. Lisäksi mm. Filippon emä on tutkittu virallisesti.

Kuvassa Filippo (Semper Agilis Amadeo-Filippo) junnuna.

Femman emälinjasta olen tavannut kuusi koiraa livenä.

Sen emän Donnan, emänemän Piikun ja emänemänemän Olivian, jotka kaikki elävät Miocaron kennelissä.

Kuvassa Donna (Ch. Miocaron Donna Juanita) n. vuoden vanhana

Piiku (Ch. Orsolina) kuvassa 7vuotta.

Olivia (Ekavintin Uniikki) kuvassa 9,5vuotta.

Emänisän Elosalaman eli Jampan, joka on pieni ilopilleri joka on jättänyt hyviä juoksijoita sekin.

Kuvassa Jamppa (C.I.B Taikatytön Elosalama) 4vuoden iässä.

Emänisänemän Elfen tapasin viime kesänä sic club showssa kymmenen vuoden iässä.

Elfe (C.I.B Zauberelfe Vom Sausewind) kuvassa 10,5vuotta.

Femman emänemänisä Wallu, puolestaan on hyvinkin tuttu koska se on ensimmäisen italiaanoni Ossin isä.

Wallun  (C.I.B  Bell Canto) silmät on tutkittu vielä 9-vuotiaana täysin terveiksi.

Se on sinäänsä saavutus koska lähes kaikille italiaanoille lasiaisen rappeuma tulee enemmin tai myöhemmin.

Muuta samaa Wallun lisäksi Femman ja aikaisempien italiaanojeni lähisuvussa ei olekkaan ja sekin tarkotuksellisesti. Etsin pentua jossa jonka suvusta ei löytyisi ainakaan kahta matadoria joita on käytetty paljon ja myöhemmin sitten todettu niiden periyttävän mm. epilepsiaa.

Myöskään Galan suvusta ei löydy näitä kahta urosta.

Eli lyhykäisyydessään Femmaan ei päädytty vanhempien titteleiden takia tms. koska haaveissa ensisijaisesti kasvattaa mahdollisimman terveitä italianvinttikoiria, unohtamatta kuitenkaan rotumääritelmää.

Tuleva pentue teetetään ensisijaisesti itselle, mutta alustavia varauksia/kyselyitä otetaan vastaan.

Valokuvia

Ookka 4,5vuotta.

Femma 2vee.

Femma 2vee ja Yoda 3,5vuotta.

Huomenna itskuja tulee käsittelemään fysioterapeutti, josko saataisiin kesän jäljiltä jumit auki.
Femma on vielä tälle vuodelle ilmoitettu voittajiin Helsinkiin, muuten koirat ottaakin lunkisti loppuvuoden.

Femma tuleva sulho kävi uusintatarkissa polvien osalta. Edelleen 0/0 tulokseksi.
Samalla Galalta kuvattiin etujalkojen luiden paksuus mielenkiinnosta ja todettiin epävirallisesti kyynärnivelet 0/0.

Loppuun kuva Galasta kesän ratatreeneistä. "Ei riemulla rajaa, kun..."
Kuvasta kiitos kuuluu Heidi Koivulalle :)

Niisku etsii kotia

Peruutuksen vuoksi Niisku etsii vielä kotia.

Hetken luulin jo ettei oo mitään myytävää, kun kaveria ei löytynyt mistään.
Lopulta pengoin koko häkin ja löyty puruvuoren alta keskellä häkkiä.

Hevosrintamalla ei juuri tapahtu, jos sitä ei lasketa että hummat muistuttaa enempi ja vähempi pyöröpaalia.
Nose on liikuteltu aina kun kelit sallivat. Eilen satoi vettä ja paikat pehmeni sen verran että ajoin pitkän hölkkälenkin. Sen kyllä huomasi tänään aamulla sängystä noustessa, kun selkä ja habat oli niin tönkissä että hyvä kun ylös pääsi. Tänään tehtiin sitten kävelyreissu jos humma on yhtä tönkissä painamisen jälkeen.

Törmättiin muuten ekan kerran porohin, onneksi ne paineli semmosta kyytiä täysiä mettään ettei Nose oikeestaan tainut tajuta mitä ne oli.

Välillä mukaviakin terveystuloksia

Tänään Melli ja Femma pääsivät silmätarkastukseen ja sydänkuunteluun Sarkasen Pekalle.
Tuloksena kirkkaat silmät ja ei sivuääniä.
Olen niin helpottunut.. Viikon yöunet siinä menikin..
Johtuen nyt siitä että 3 viimeisintä koiraa on suljettu jalostuksesta pois ja olin jo vaipua epätoivoon osuuko kohdalleni koskaan terve italianvinttikoira.
Tarkastushan ei tietenkään ole kristallipallo ja kertoo vain sen hetkisen tilanteen ja yhden ihmisen mielipiteen, mutta iloitaan nyt kun kerrankin voidaan! :)

Paria päivää aiemmin Femma täytti kaksi.

Hamsulapset lentää pesästä

Viikonloppuna pojat muuttivat omaan dunaan. Tytöt jäivät vielä äidin seuraksi.

Tällä hetkellä näyttää että kaikille poikasille on kodit.

Tuutikki ja Vilijonkka jäävät molemmat kotiin.

Hattivatti muuttaa Ouluun ja Mörkö jää Rovaniemelle.

Haisuli ja Hosuli jäävät Rovaniemelle, Niisku muuttaa Kemiin.

Hemuli lähtee Ylivieskaan yhdessä lainassa olleen isukkinsa kanssa.

Mymmeli on varattu Vantaalle, johon etsii vielä kyytiä tai sitten lähtee minun matkassa joulukuussa messariin.

Hevosrintamalla kelit eivät oikeen suosi ja tallissa hevoset yskähtelee. Nose myös turvottelee takasiaan joten ajot on jääneet nyt vähemmälle.
Sais tulla lunta, vaikka muuten talvea inhoankin..